Kun laskeuduttiin Pariisiin, YFU:n vihreäpaitaiset vapaaehtoiset olivat vastassa. Samaan aikaan saapui myös mm latvialaisia, saksalaisia, virolaisia. Odoteltiin muita leiriytyneenä nurkkaan eri kansalaisuudet eri leireissä ja lounastettiin omenabanaanisosetta ja sipsejä. Ja salmiakkia joka yllättäen oli muuttunut hyvänmakuiseksi.
Sitten matkattiin bussissa maailman nopeinta moottoritietä Bapaumeen (pieni kaupunki pohjoisessa jossa btw olen koulussa) St Eloin sisäoppilaitokseen (joka btw on kouluni). Siellä oli hirmuisesti kaikenmaalaisia, onneksi oli meidän kuuden suomalaisen porukka joka toimi turvana kun englanti tuli korvista ulos. Enimmäkseen juttelin ehkä australialaisten ja virolaisten kanssa.
Australialaiset saivat maistaa salmiakkia ja vastalahjaksi syöttivät meille jotain maailman järkyttävintä, ruskeaa levitettä joka maistui kuolemalta ja mädältä kalalta. He nauttivat siitä suuresti ja söivät oikein iloisesti koko rasian loppuun. Harmi, ehdin unohtaa sen nimen, että osaisin varoa jos kohtaan vielä tovereita väärinpäinmaasta. Virolaisten kanssa naurettiin liikaa ja puhuttiin suomea ja eestikeel. Oli hauskaa huomata ymmärtävänsä niinkin paljon heidän puhetta.
Toissapäivänä hostperheeni tuli hakemaan minut valmennuksesta. Söimme yhdessä ja tutustuin heidän ystäviin ja ymmärsin noin muutaman sanan koko ruokapöytäkeskustelusta. Kotona sain nähdä paljon kuvia sukulaisista ja ystävistä, isoäidin ja isoisänkin olen jo tavannut. He ovat yhtä ihania kuin perheeni.
Guillemont on maailman suloisin kylä, muutenkin tositosi kaunista seutua, ihan tasaista. Taivas on valtava ja pelkkää peltoa ympärillä, välillä punakattoisia kyliä. Täällä asuu paljon enemmän eläimiä kuin ihmisiä, mutta ei se haittaa. Meillä on ainakin kissoja, lampaita, kanoja, kaksi pikkupossua ja päärynäpuu. Kumpanakin aamuna heräsin klo 6 kukkokiekuuseen. Eilen yöllä heräsin lisäksi klo 1:56 kun kisu talsi päälläni.
Eilen tehtiin pyöräretki viereisen kylän Ginchyn läpi hostisän, Lucasin ja Adrienin kanssa. Vastaan tuli koko ajan paljon muistomerkkejä ja sankarihautausmaita koska täällä on sodittu paljon. Englantilaiset tulevat tänne busseilla katsomaan ja valokuvaamaan patsaita, törmättiinkin jo yhteen ryhmään.
Uusi kotini on ihana, suuri ja vanha talo, joka on korjattu kauniiksi. Siitä lisää kun jaksan valokuvata sisällä.
Huomenna kouluun !!!
Auts. Mokasin. eh eh eh
Maailman mielenkiintoisin autopesula
Bapaumen kadut sateellakin olivat kauniita
Uusi huoneeni! Täälläkin on kattoikkuna
Maisema kattoikkunastani
Kotikatu
Sunnuntaipyöräretkellä poikettiin hautausmaalle
 |
| Löydettiin Maxence pellosta |
 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti